Mitä tarkoittaa digitaalinen huoltovarmuus?

Digitaalinen huoltovarmuus tarkoittaa yhteiskunnan kykyä ylläpitää välttämättömiä digitaalisia palveluja ja tietoliikenneyhteyksiä myös häiriötilanteissa, kriiseissä tai poikkeusoloissa. Se kattaa kaiken kriittisestä infrastruktuurista yksittäisen kansalaisen tietoturvaan. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä digitaalinen huoltovarmuus koostuu ja miten jokainen voi varautua digitaalisiin häiriöihin.

Miksi digitaalinen huoltovarmuus on kriittistä yhteiskunnalle?

Digitaalinen huoltovarmuus on kriittistä, koska lähes kaikki yhteiskunnan perustoiminnot nojautuvat tänä päivänä digitaalisiin järjestelmiin. Terveydenhuolto, energiaverkot, logistiikka, pankkipalvelut ja viranomaisviestintä toimivat kaikki sähköisten verkkojen varassa. Jos nämä yhteydet katkeavat, seuraukset voivat olla välittömiä ja vakavia.

Suomi on yksi Euroopan digitalisoituneimmista maista, mikä tekee meistä samalla haavoittuvaisia digitaalisten häiriöiden vaikutuksille. Huoltovarmuuden digitalisaatio on edennyt nopeasti, ja palveluita, jotka ennen toimivat paperilla tai puhelimitse, hoidetaan nyt yksinomaan verkon kautta. Tämä kehitys on tuonut mukanaan tehokkuutta, mutta myös uudenlaisia riskejä.

• Terveydenhuolto tukeutuu potilastietojärjestelmiin ja etävastaanottoyhteyksiin
• Energiahuolto ohjataan digitaalisilla valvontajärjestelmillä
• Viranomaisviestintä kulkee suojattujen tietoliikenneverkkojen kautta
• Kauppa ja logistiikka nojaavat reaaliaikaisiin tietojärjestelmiin

Digitaalinen infrastruktuuri on siis yhtä tärkeää kuin tiet, sähköverkko tai vesihuolto. Ilman toimivia yhteyksiä yhteiskunta ei yksinkertaisesti pyöri normaalisti.

Mistä osa-alueista digitaalinen huoltovarmuus koostuu?

Digitaalinen huoltovarmuus koostuu neljästä keskeisestä osa-alueesta: tietoliikenteen infrastruktuurista, tietojärjestelmien toimintavarmuudesta, kyberturvallisuudesta sekä osaamisesta ja varautumissuunnitelmista. Nämä alueet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka pitää yhteiskunnan digitaaliset toiminnot käynnissä myös poikkeusoloissa.

Tietoliikenteen infrastruktuuri

Fyysinen verkkoinfrastruktuuri, kuten valokuitukaapelit, tukiasemat ja datakeskukset, on digitaalisen huoltovarmuuden perusta. Tietoliikenteen huoltovarmuus edellyttää, että nämä rakenteet ovat riittävän monipuolisia ja hajautettuja, jotta yksittäinen vika ei kaada koko järjestelmää. Maahan kaivetut valokuitukaapelit ovat esimerkiksi huomattavasti säänkestävämpiä kuin langattomat yhteydet.

Tietojärjestelmien toimintavarmuus

Pelkkä fyysinen yhteys ei riitä, jos järjestelmät kaatuvat kuormituksen tai teknisen vian vuoksi. Toimintavarmuus tarkoittaa varajärjestelmiä, säännöllisiä varmuuskopioita ja kykyä palauttaa palvelut nopeasti häiriötilanteen jälkeen. Julkisilla palveluilla, kuten Kelalla tai Verohallinnolla, on oltava suunnitelmat myös poikkeustilanteiden varalle.

Osaaminen ja varautumissuunnitelmat

Tekninen infrastruktuuri on arvoton ilman osaavia ihmisiä ja selkeitä toimintasuunnitelmia. Digitaalinen huoltovarmuus edellyttää harjoiteltuja kriisiviestintäprosesseja, koulutettua henkilöstöä ja selkeitä vastuunjakoja siitä, kuka tekee mitä häiriötilanteessa.

Miten kyberturvallisuus liittyy digitaaliseen huoltovarmuuteen?

Kyberturvallisuus on digitaalisen huoltovarmuuden keskeinen pilari, koska digitaaliset uhkat ovat yhtä vakavia kuin fyysiset häiriöt. Haittaohjelmat, tietomurrot ja palvelunestohyökkäykset voivat lamauttaa kriittisiä järjestelmiä yhtä tehokkaasti kuin tulvat tai myrskytuulet katkaisevat sähköjohtoja.

Kyberturvallisuus huoltovarmuuden näkökulmasta ei tarkoita pelkästään virustorjuntaohjelmia. Se on laaja kokonaisuus, joka kattaa muun muassa:

• Verkkoliikenteen suojaamisen salausprotokollien avulla
• Kriittisten järjestelmien eristämisen julkisesta internetistä tarvittaessa
• Säännöllisen haavoittuvuuksien kartoittamisen ja korjaamisen
• Henkilöstön kouluttamisen tietoturvakäytäntöihin
• Häiriöihin reagoinnin harjoittelun käytännön tasolla

Kyberhyökkäykset kohdistuvat yhä useammin juuri kriittiseen infrastruktuuriin, kuten energiajakeluun, sairaaloihin ja viranomaisverkkoihin. Tämän vuoksi kyberturvallisuus ja huoltovarmuus kulkevat käsi kädessä, eikä toista voi rakentaa kestävästi ilman toista.

Kuka vastaa digitaalisesta huoltovarmuudesta Suomessa?

Suomessa digitaalisesta huoltovarmuudesta vastaavat useat tahot yhdessä: Huoltovarmuuskeskus koordinoi kokonaisuutta, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom valvoo tietoliikenneverkkojen turvallisuutta, ja Kyberturvallisuuskeskus vastaa kyberuhkiin varautumisesta. Vastuu on siis jaettu, mutta selkeästi organisoitu.

Huoltovarmuuskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa, ja sen tehtävänä on varmistaa, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot jatkuvat myös vakavissa häiriötilanteissa. Digitaalinen infrastruktuuri on yksi sen keskeisistä vastuualueista.

Traficom puolestaan asettaa vaatimuksia teleoperaattoreille ja muille viestintäverkkoja ylläpitäville tahoille. Nämä vaatimukset koskevat muun muassa verkon teknistä suojausta, häiriöilmoitusmenettelyjä ja varautumissuunnitelmia. Operaattorit eivät siis toimi vapaasti, vaan niiden on täytettävä lainsäädännön asettamat huoltovarmuusvelvoitteet.

Myös yksityiset yritykset, erityisesti kriittistä infrastruktuuria operoivat toimijat, kantavat merkittävän vastuun. Digitaalinen huoltovarmuus on siis yhteinen asia, johon osallistuvat niin viranomaiset, yritykset kuin yksittäiset kansalaisetkin.

Miten laajakaistayhteydet tukevat digitaalista huoltovarmuutta?

Laajakaistayhteydet, erityisesti valokuitupohjaiset kiinteät yhteydet, muodostavat digitaalisen huoltovarmuuden selkärangan. Ilman toimivia ja luotettavia tietoliikenneyhteyksiä mikään muu digitaalisen huoltovarmuuden osa-alue ei toimi. Yhteydet ovat se kanava, jonka kautta kaikki tieto kulkee.

Valokuitu on huoltovarmuuden näkökulmasta erityisen vahva ratkaisu useasta syystä:

• Sääriippumattomuus: Maan alle kaivetut valokuitukaapelit eivät kärsi myrskyistä, lumikuormista tai muista sääilmiöistä samalla tavalla kuin langattomat yhteydet
• Kapasiteetti: Valokuitu pystyy siirtämään valtavan määrän tietoa yhtä aikaa, joten se ei ruuhkaudu edes poikkeustilanteiden aikana, kun tietoliikenteen tarve kasvaa
• Vakaus: Yhteyden laatu ei heikkene etäisyyden, maaston tai samanaikaisten käyttäjien määrän vuoksi
• Pitkäikäisyys: Kerran rakennettu valokuituverkko palvelee vuosikymmeniä ilman merkittäviä uusimistöitä

Meillä Kaisanetillä rakennamme valokuituverkkoa erityisesti Kainuun ja Ylä-Savon alueella juuri siksi, että haluamme tuoda toimintavarmat yhteydet myös sinne, missä muut operaattorit eivät välttämättä rakenna. Avoimen kuituverkon kautta tarjoamme palveluita myös valtakunnallisesti. Lue lisää valokuitualueistamme ja tarkista saatavuus omalla alueellasi.

Miten tavallinen käyttäjä tai yritys voi varautua digitaalisiin häiriöihin?

Tavallinen käyttäjä tai yritys voi varautua digitaalisiin häiriöihin huolehtimalla muutamasta perusasiasta: hankkimalla luotettavan ja vakaan verkkoyhteyden, pitämällä laitteet ja ohjelmistot ajan tasalla, tekemällä säännöllisiä varmuuskopioita sekä suunnittelemalla etukäteen, miten toimitaan, jos yhteydet katkeavat.

Kotikäyttäjän varautumiskeinot

Kotona tärkein yksittäinen varautumistoimi on luotettava nettiyhteys. Kiinteä valokuituyhteys on huomattavasti vakaampi vaihtoehto kuin pelkän mobiiliverkon varassa oleminen, erityisesti silloin, kun koko lähiverkko kuormittuu poikkeustilanteen aikana. Lisäksi kannattaa:

• Pitää tärkeät asiakirjat tallennettuna myös fyysisesti tai useammassa paikassa
• Huolehtia, että laitteiden ohjelmistot ovat ajan tasalla tietoturvakorjausten osalta
• Käyttää vahvoja salasanoja ja kaksivaiheista tunnistautumista tärkeissä palveluissa
• Tietää, miten tavoittaa viranomaiset ja läheiset, jos internet ei toimi

Yrityksen varautumiskeinot

Yrityksille varautuminen on vielä kriittisempää, koska häiriöt voivat tarkoittaa suoraa liiketoiminnan keskeytymistä. Yrityksen kannattaa:

• Investoida toimintavarmoihin tietoliikenneyhteyksiin ja harkita varayhteyttä kriittisiin toimintoihin
• Luoda selkeä jatkuvuussuunnitelma häiriötilanteiden varalle
• Kouluttaa henkilöstö tunnistamaan tietoturvauhkat, kuten tietojenkalasteluviestit
• Varmistaa, että tärkeät tiedot varmuuskopioidaan automaattisesti ja säännöllisesti
• Testata varautumissuunnitelmat käytännössä, ei pelkästään paperilla

Digitaalisiin häiriöihin varautuminen ei vaadi suuria teknisiä tietoja. Pienet, käytännölliset toimet arjessa tekevät merkittävän eron silloin, kun häiriö todella osuu kohdalle. Lisätietoa valokuituun liittyvistä käytännön kysymyksistä löydät valokuidun usein kysytyistä kysymyksistä.

Kaisanet – Luo yhteyksiä

Luomme yhteyksiä, jotta voimme olla, elää ja yrittää missä haluamme. Ei vain lähteäksemme maailmalle, vaan jotta maailma tulee myös luoksemme.

Tarjoamme laajakaistayhteyksiä ja tv-palveluita avoimen kuituverkon asiakkaille sujuvoittaaksemme ihmisten arkea valtakunnallisesti. Meiltä saat valokuituyhteyden ja laajakaistapalvelun kätevästi yhdessä. Tämä täyden palvelun valokuitu tarkoittaa sujuvampaa asiakaspalvelua, nopeampaa vikojen selvitystä ja selkeää laskutusta. Kaikki nettiyhteyteesi liittyvät asiat hoituvat yhdeltä luukulta.

Osuuskuntaomisteinen Kaisanet on kainuulaisten ja savolaisten yhteistä omaisuutta. Tehtävämme on rakentaa yhteyksiä, joilla mahdollistamme alueemme digitaalisen kasvun ja kehityksen. Ylä-Savossa ja Kainuussa rakentamamme valokuituverkon toimintavarmat yhteydet tuovat kilpailuetua ja menestystä, mutta ennen kaikkea vahvistavat alueemme elinvoimaa.

Tämä artikkeli on luotu tekoälyavusteisesti ja ihmisen tarkistamana, satunnaisia epätarkkuuksia voi esiintyä.