Mikä ero on talojakamolla ja sisäverkolla?

Talojakamo on kiinteistön tekninen solmupiste, johon ulkopuolinen tietoliikenneverkko liittyy, kun taas sisäverkko on se kaapelointi ja laitekokonaisuus, joka jakaa yhteyden talojakamolta yksittäisiin asuntoihin. Nämä kaksi käsitettä sekoittuvat helposti, vaikka ne tarkoittavat eri asioita ja kuuluvat eri tahojen vastuulle. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät kysymykset talojakamon ja kiinteistön sisäverkon eroista sekä siitä, mitä ne tarkoittavat käytännössä taloyhtiön arjessa.

Mitä talojakamo ja sisäverkko tarkoittavat kiinteistössä?

Talojakamo on kiinteistön tekninen tila tai laitekaappi, johon operaattori tuo ulkopuolisen verkkoyhteyden, kuten valokuidun. Sisäverkko puolestaan tarkoittaa kaikkea sitä kaapelointia ja laitteistoa, joka jakaa yhteyden talojakamolta eteenpäin asuntoihin. Yhdessä ne muodostavat ketjun, jonka kautta internet, televisio ja puhelinpalvelut kulkevat kiinteistön sisällä.

Yksinkertaisesti sanottuna: talojakamo on kiinteistön ”sisäänkäynti” tietoliikenteelle, ja sisäverkko on se reitti, jota pitkin yhteys kulkee jokaiseen asuntoon. Ilman toimivaa sisäverkkoa edes nopein ulkopuolinen yhteys ei välttämättä saavuta asukkaita laadukkaana.

Kiinteistön sisäverkko voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla:

• Yhteisantenniverkko: Koaksiaalikaapelein toteutettu verkko, joka on perinteisesti palvellut televisio- ja radiolähetysten jakelua. Verkko koostuu antennirasioista, jaottimista, haaroittimista ja jakovahvistimista.
• Yleiskaapelointijärjestelmä: Parikaapeleilla tai optisilla kaapeleilla toteutettu verkko, jonka kautta voidaan käyttää monipuolisesti erilaisia viestintäpalveluja ja toteuttaa laajakaistayhteys eri tekniikoilla.

Molempien sisäverkkotyyppien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta määrätään Traficomin määräyksessä 65 eli M65-määräyksessä, joka asettaa tekniset vaatimukset kiinteistön sisäverkoille.

Missä talojakamo sijaitsee ja kuka sitä hallinnoi?

Talojakamo sijaitsee yleensä kiinteistön teknisessä tilassa, kuten kellarikerroksessa tai erillisessä laitehuoneessa. Se on lukittu tila, johon pääsevät käsiksi operaattorin edustajat sekä taloyhtiön valtuuttamat henkilöt. Talojakamon hallinta jakautuu operaattorin ja taloyhtiön välille selkeän vastuunjaon mukaisesti.

Käytännössä vastuunjako menee näin:

• Operaattori vastaa yhteyden toimittamisesta talojakamoon saakka. Esimerkiksi valokuidun osalta operaattori tuo kuituyhteyden kiinteistön rajalle ja talojakamoon.
• Taloyhtiö vastaa siitä, mitä tapahtuu talojakamon jälkeen eli koko kiinteistön sisäverkosta.
• Tekninen tila kuuluu taloyhtiön vastuulle, ja sen kunto sekä siisteys vaikuttavat suoraan verkon toimintavarmuuteen.

Kerrostaloissa kuidut viedään lukitusta teknisestä tilasta rappukäytävään ja sieltä asuntoihin saakka. Rivitaloissa toteutus voidaan tehdä asuntoihin asti yhtä helposti kuin omakotitaloissa. Talojakamon sijainti ja kunto selviävät yleensä kiinteistön teknisistä asiakirjoista tai isännöitsijältä.

Miten sisäverkko vaikuttaa nettiyhteyden nopeuteen?

Kiinteistön sisäverkko on usein suurin pullonkaula nettiyhteyden nopeudessa. Vaikka operaattori toimittaisi huippunopean yhteyden talojakamoon, vanha tai heikkolaatuinen sisäverkko voi hidastaa yhteyden murto-osaan sen alkuperäisestä nopeudesta ennen kuin se saavuttaa asunnon.

Sisäverkon tekniikka ratkaisee sen, kuinka suuria nopeuksia asuntoihin voidaan ylipäätään saada:

• Vanhat kuparipohjaiset verkot ja perinteiset puhelinkaapeloinnit eivät enää täytä nykypäivän nopeusvaatimuksia.
• Ethernet-kaapelointi (CAT6) mahdollistaa suurempia nopeuksia ja voi täyttää EU:n gigabittiasetuksen vaatimukset, mutta sekään ei ole tulevaisuuden tarpeiden kannalta paras ratkaisu pitkällä aikavälillä.
• Valokuitukaapelointi asuntoihin asti on ainoa ratkaisu, jossa nopeudella ei ole teknistä ylärajaa ja jossa pullonkauloja ei synny yhteyden viimeisillä metreillä.

Taloyhtiön sisäverkkotekniikan selvittää helpoiten kiinteistön papereista ja teknisestä tilasta. Jos asunnossa on perinteinen puhelinpistorasia, se voi kertoa, että sisäverkko on toteutettu vanhalla DSL-tekniikalla, joka ei enää vastaa nykypäivän tarpeisiin. Lue lisää valokuidun usein kysytyistä kysymyksistä ja siitä, mitä eri tekniikat käytännössä tarkoittavat.

Kumpi on vastuussa viasta — talojakamo vai sisäverkko?

Vian sijainti ratkaisee sen, kenen vastuulle korjaus kuuluu. Jos vika on ennen talojakamoa tai talojakamossa, vastuu on operaattorilla. Jos vika on talojakamon jälkeisessä sisäverkossa, vastuu on taloyhtiöllä. Tämän rajan tunnistaminen säästää aikaa ja selvittelyä vikatilanteissa.

Operaattorin vastuualue

Operaattori vastaa yhteyden toimivuudesta talojakamoon saakka. Jos ulkopuolisessa verkossa tai talojakamon liittymässä on ongelma, operaattorin tulee selvittää ja korjata se. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkea kiinteistön ulkopuolista kaapelointia ja laitteistoa.

Taloyhtiön vastuualue

Taloyhtiö vastaa kaikesta talojakamon jälkeisestä sisäverkosta: kaapeleista, jaottimista, vahvistimista ja muista verkon osista. Taloyhtiöllä on myös velvollisuus huolehtia sisäverkkojen kunnosta, sillä laadukkaat sisäverkot ovat häiriöttömän televisio- ja radiovastaanoton sekä toimivan nettiyhteyden perusta.

Vikaa selvitettäessä kannattaa ensin tarkistaa, onko ongelma vain yhdessä asunnossa vai kaikissa. Jos vika koskee vain yhtä asuntoa, syy löytyy todennäköisesti asuntokohtaisesta kaapeloinnista. Jos kaikilla on sama ongelma, vika on todennäköisesti yhteisessä sisäverkossa tai sen ja talojakamon välisessä yhteydessä.

Milloin sisäverkko kannattaa uusia taloyhtiössä?

Sisäverkko kannattaa uusia silloin, kun se ei enää tue asukkaiden tarvitsemia yhteysnopeuksia, tai viimeistään silloin, kun taloyhtiössä tehdään linjasaneeraus. Vuodesta 2026 alkaen EU:n gigabittiasetuksen myötä sisäverkon uusiminen on pakollista myös kaikissa rakennusluvan vaativissa peruskorjauksissa.

Uusiminen on ajankohtaista erityisesti näissä tilanteissa:

• Taloyhtiössä on tulossa linjasaneeraus, jonka yhteydessä M65-määräys velvoittaa sisäverkon uudistamisen.
• Rakennuslupahakemus jätetään 12. helmikuuta 2026 jälkeen, jolloin gigabittiasetuksen vaatimukset astuvat voimaan.
• Asukkaat kärsivät toistuvista yhteyskatkoksista tai yhteys on selvästi hidas.
• Taloyhtiöön on tuotu valokuitu talojakamoon, mutta sisäverkko ei tue sen täyttä nopeuspotentiaalia.

Sisäverkkosaneeraus voidaan tehdä myös erillisenä toimenpiteenä ilman laajempaa remonttia, hyödyntämällä esimerkiksi olemassa olevia putkituksia. Näin investointi ei vaadi kaikkien rakenteiden avaamista uudelleen. Vain asuntoihin asti toteutettu valokuituverkko varmistaa, ettei pullonkauloja synny eivätkä nopeudet laske yhteyden viimeisillä metreilläkään. Tutustu valokuitualueisiimme ja selvitä, mitä mahdollisuuksia teidän taloyhtiöllänne on.

Kaisanet – Luo yhteyksiä

Luomme yhteyksiä, jotta voimme olla, elää ja yrittää missä haluamme. Ei vain lähteäksemme maailmalle, vaan jotta maailma tulee myös luoksemme.

Tarjoamme laajakaistayhteyksiä ja tv-palveluita avoimen kuituverkon asiakkaille sujuvoittaaksemme ihmisten arkea valtakunnallisesti.

Osuuskuntaomisteinen Kaisanet on kainuulaisten ja savolaisten yhteistä omaisuutta. Tehtävämme on rakentaa yhteyksiä, joilla mahdollistamme alueemme digitaalisen kasvun ja kehityksen. Ylä-Savossa ja Kainuussa rakentamamme valokuituverkon toimintavarmat yhteydet tuovat kilpailuetua ja menestystä, mutta ennen kaikkea vahvistavat alueemme elinvoimaa.

Olemme täyden palvelun valokuituverkko, joka auttaa taloyhtiöitä kaikissa sisäverkkoon liittyvissä kysymyksissä. Meiltä saat valokuituyhteyden ja laajakaistapalvelun kätevästi yhdessä. Tämä täyden palvelun valokuitu tarkoittaa sujuvampaa asiakaspalvelua, nopeampaa vikojen selvitystä ja selkeää laskutusta. Asiantuntijamme auttavat selvittämään nykyisen sisäverkon tekniikan, kartoittavat tarpeet ja toteuttavat uudistuksen alusta loppuun. Lue lisää M65-määräyksestä ja ota yhteyttä, niin teemme teidän taloyhtiönne tarpeita vastaavan suunnitelman.

Tämä artikkeli on luotu tekoälyavusteisesti ja ihmisen tarkistamana, satunnaisia epätarkkuuksia voi esiintyä.