Tämä on 5/5 osa Uuden liiketoiminnan kartoittaminen -blogisarjasta. Kaisanetin uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisessa tärkeä lähtökohta on eettinen ja ekologinen vastuullisuus. Viimeisenä pohditaan, miten tästä eteenpäin?
Haastattelujen lopuksi keskustelimme siitä, kuinka Kaisanetin olisi syytä edetä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamistyössä. Asiantuntijoiden ja asiakkaiden haastattelut, tieteelliset tutkimukset ja erilaiset raportit sekä niistä saadun tiedon analysointi ovat kaikki valtavan mielenkiintoisia. Vaikka analysointia sinänsä voisikin jatkaa loputtomiin, on tärkeää siirtyä ideointivaiheeseen ja päästä kokeilemaan erilaisia liiketoiminta-aihioita mahdollisimman pian.
Haastatellut evästivät meitä pyrkimään ideointivaiheessa mahdollisimman lähelle todellisuutta, sillä saatuja ideoita joudutaan sovittamaan siihen todellisuuteen, joka meillä on. Tämän vuoksi on tärkeää hahmottaa millä parametreillä ja painoarvoilla pohjatietoa sekä aikanaan ideoita analysoidaan. Ideoinnin ei välttämättä tarvitse tuottaa kokonaan uutta tuotetta tai palvelua. Myös olemassa olevan tuotteen tai palvelun uusi käyttötapa voi olla toimiva liiketoimintaidea. Lohdullinen on myös ajatus, ettei olennaisinta välttämättä ole olla ensimmäinen, joka tekee jotakin uutta. Usein toisena tai kolmantena markkinoille tuleva on ehtinyt kehittää tuotetta tai palvelua pidemmälle.
Maltillisimmat ehdottivat uuden liiketoiminnan sijoittuvan Kaisanetin nykyisen liiketoiminnan kylkeen. Ideointia painotettaisiin tällöin niihin asioihin, joita potentiaalisen asiakkaan elämässä tapahtuu juuri ennen nykypalveluketjuamme tai heti sen jälkeen. Näin voisimme uudella liiketoiminnalla ohjata asiakkaita myös nykyliiketoimintaan. Yksi nykyliiketoiminnasta irrallisempi, mutta potentiaalinen, ajatus olisi osallistua yrityshautomotoimintaan. Siinä Kaisanet osallistuisi uusien liiketoimintaideoiden rahoittamiseen, tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja pilotointiin. Tässä mallissa ansaintalogiikka muodostuisi kaupallistetun ja testatun idean myynnistä eteenpäin sellaiselle taholle, joka sitten oikeasti pyörittäisi ko. liiketoimintaa.
Toisissa keskusteluissa oli enemmän valmentava kuin liiketoimintaa ohjaava ote. Näiden keskustelujen viestinä oli tarkastella uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseen osallistuvien yksilöiden omia tarpeita. Ajatuksena on, että kenenkään yksilön tarpeet eivät ole uniikkeja, vaan ne ovat luonteeltaan universaaleja. Kohdatakseen tarpeita ja ollakseen menestyvää liiketoiminnan tulee koskettaa ihmistä. Mitä henkilökohtaisempi liiketoimintamahdollisuuden ajatus on, sitä arvokkaampi ja lupaavampi se on. Syvempää itsetutkiskelua ja enemmän rohkeuttakin vaativa lähestymistapa tutkii yksilön tarpeita pelkojen kautta. Tarkoituksena on miettiä mitä pelkoja yksilöillä on ja käyttää niitä liiketoimintaideoiden lähteenä. Pointtina on kuitenkin ymmärtää mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan? Eivät ”yritykset”, ”asiakkaat” tai ”segmentit”, vaan ihmiset.
Kaikki haastatellut korostivat yhteisöllisyyttä liiketoimintamahdollisuuksien jatkojalostuksessa. Kaikki kokevat maailman eri tavalla universaaleista tarpeita huolimatta, mikä rikastaa ideointia ja edelleen koko innovaatiotyötä. Vastuullisuuden konkreettinen edistäminen on vielä selkeästi yhtä haastattelutuokiota monimutkaisempi asia. Huomioitavaa kuitenkin on, että aidon muutoksen aikaansaaminen vaatii globaalin mittakaavan. Nykyisellään vastuullisuus uhkaa jäädä alueellisiin toimenpiteisiin, joiden yhteisvaikutus ei ole riittävä.
Kaiken kaikkiaan keskusteluissa oli valtavasti viisautta ja niiden jälkeen minulla oli positiivinen ja energinen olo. Keskustelut olivat inspiroivia ja saivat aikaan uusia ideoita vielä jälkeenkin päin. Tiedonkeruuvaiheen aikana uusia liiketoiminta-aihioita onkin syntynyt lähes sata! Seuraavaksi alamme määrittää niitä parametreja, joilla näitä liiketoimintamahdollisuuksia sitten arvioimme ja analysoimme meidän mahdollisuuksia ja resursseja vasten. Tällä tavoin voimme validoida ideoita eteenpäin niin, vihdoin pääsemme kokeilemaan potentiaalisimpia liiketoimintamahdollisuuksia tosielämässä.
Blogin kirjoittanut
Hanna Turunen
henkilöstöpäällikkö