Tämä on 3/5 osa Uuden liiketoiminnan kartoittaminen -blogisarjasta. Alkukartoituksen jälkeen on vuoro havainnoida, millaisia mahdollisuuksia ympärillämme on.
Kun uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisen vuoksi tehdyissä haastatteluissa oli ensin tarkasteltu mitä ympärillämme tapahtuu, mitkä asiat eivät muutu ja mitkä saisivat luvan muuttua, pohdimme millaisille tuotteille tai palveluille olisi tarvetta. Esiin nousseet ideat heijastelivat trendejä, muuttumattomia tekijöitä ja ärsytyksen kohteita siten, että niistä oli helppo erottaa kaksi kategoriaa. Ensimmäinen peilaa tarvetta sujuvoittaa ja helpottaa arkea, ja toinen nojaa onnen ja hyvinvoinnin tavoitteluun.
Etenkin yritysasiakkaat tarvitsisivat paljon apua siinä, miten pysyä mukana työn murroksessa ja teknologisen kehityksen aallonharjalla. Lisäksi haasteltavat odottavat edelleen sähköisten asiointimahdollisuuksien kehittymistä esimerkiksi kunnan peruspalveluissa. Myös 5G- tekniikan odotetaan muokkaavan sivistyspalveluita kuten kirjastoauto tai terveydenhuollon palveluita kuten vanhusten terveydentilan seuranta. Robotiikasta kaivataan apua metsä- ja maatalouden hartiatyön tekijäksi esimerkiksi puiden istuttamiseen tietoliikenneyhteyksien, laskentatehon ja paikkatietojen mahdollistamana.
Selkeimmin arjen helpottamisen tarpeita kuitenkin kohdistetaan tekoälyyn ja data-analytiikkaan. Haastatelluissa resonoi erityisesti tarve tekoälylle, joka yhdistäisi ja visualisoisi tietoa eri lähteistä kokonaiskuvan hahmottamiseksi ja päätöksenteon helpottamiseksi. Palvelu kokoaisi oleellisen tiedon esimerkiksi trendi- ja toimialaraporteista, lainsäädännön muutoksista, asiakaskontakteista ja sisäisestä dokumentaatiosta jo valmiiksi tulkattuun, vain oleellisen asian sisältävään muotoon. Tekoälyn nähdään myös mahdollistavan kustannustehokkaasti esimerkiksi mikroasiakkaiden tilitoimiston, jossa huolehdittaisiin yksityishenkilöiden taloudenpidosta ja rahankäytöstä. Lisäksi erilaisten käyttöongelmien ollessa useimmille meistä enemmän kuin tuttuja kaivataan myös palvelua, joka opettaisi vaihe vaiheelta tekemään jotakin monimutkaista tai korjaamaan laitteen tai palvelun vikoja. Todellisen, kontekstin tunnistavan ja tietoisuuden omaavan tekoälyn luominen, saati sen saaminen laajempaan kaupalliseen käyttöön on kuitenkin vielä tulevaisuutta. Ehkäpä vuoden 2020 pandemia-ajan vuoksi keskustelua herätti myös tarve matkustamiseen sellaisessa virtuaaliympäristössä, jota ei voisi erottaa aidosta. Virtuaalitodellisuuden tekniikoiden kehittyessä tämäkin lienee jo askeleen lähempänä.
Omaan hyvinvointiin kohdistuvat tarpeet näyttävät laajentuneen urheilusuoritusten, hapenottokyvyn ja sykkeen mittaamisesta psyykkisen terveyden puolelle. Tarpeet ovat osin jopa ristiriitaisia. Tarvitaan sovellus, joka auttaa ei sen vähempää kuin parempaan elämään, mutta toisaalta kaivataan apua älylaitteista irtautumiseen. Nykyisten mittaavien laitteiden tuottama tieto näyttää kuuluvan ns. nice to know- kategoriaan, mutta auttaako se itsessään saamaan unta tai vähentämään ahdistusta ja stressiä? Erilaiset mielenterveysongelmat ovat mahdollisia kaikenikäisille, ja niin yksilön, työnantajan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta niistä olisi tärkeää saada kiinni mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pystyisimmekö luomaan työkalun, joka paitsi tunnistaisi nousevan mielenterveysongelman riskin, myös auttaisi korjaamaan kurssia kohti stressittömämpää ja hyvälaatuisempaa elämää?
Tutustu myös blogisarjan edelliseen osaan täällä.
Blogin kirjoittanut
Hanna Turunen
henkilöstöpäällikkö