Miten huomioimme vastuullisuuden?

Tämä on 4/5 osa Uuden liiketoiminnan kartoittaminen -blogisarjasta. Kaisanetin uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisessa tärkeä lähtökohta on eettinen ja ekologinen vastuullisuus. Nyt onkin vuoro pohtia, miten vastuullisuus huomioidaan?

Mitä ikinä päädymmekään tekemään, tulisi tuon tekemisen viedä meitä eteenpäin myös vastuullisista näkökulmista tarkasteltuna ja auttaa meitä rakentamaan ympäristöämme niin ihmisten, eläinten kuin luonnonkin hyväksi. Siksipä olikin mielenkiintoista tietää millaista roolia vastuullisuudella haastateltavani näkivät toimintaympäristössämme olevan.

Haastatellut tunnistivat vastuullisuuden painopisteen kasvavan etenkin yksityiselämässä, mutta ainakaan vielä se ei ole yritystasolla päätöksentekoa ohjaava tekijä. Taloudellisuus on edelleen toiminnan ja ratkaisujen tärkein mittari, jolloin vastuullisuuden pitäisi lyödä itsensä läpi myös taloudellisin tunnusluvuin, jotta siihen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Hyvä esimerkki tässä onnistumisesta on energiatehokkuus, joka on niin kuluttajille kuin yrityksillekin taloudellista ja vastuullista toimintaa. Toisaalta todettiin etenkin nuorten huomioivan vastuullisuusteemat vanhempia ikäpolvia paremmin, vaikkakin asennemuutos sukupolvien aikana on liian hidasta esimerkiksi ilmaston lämpenemisen näkökulmasta tarkasteltuna. Nyt vastuullisuuden huomioiminen menee aalloissa, mutta aaltojen väli lyhenee ennen kuin vastuullisuus muodostuu uudeksi normiksi. Näiden aaltojen aikana vastuullisia valintoja tekevät ne, joilla on siihen taloudellista resurssia. Muut ottavat sen, minkä omalla budjetillaan saavat, kunnes vastuullisuuden ei enää tarvitse olla erillinen valinta. 

Vaikka kuluttajat toistaiseksi ovatkin herkempiä vastuullisuusulostuloille kuin yritysasiakkaat, tulevat B2C- asiakkaiden vaatimukset leviämään aikanaan myös B2B- puolelle jahka myös taloudellinen etu on varmistettu. Asian eteneminen päätöksentekoa ohjaavaksi tekijäksi voisi vaatia myös valtiollista ohjausta, jossa varmistettaisiin vastuullisuudesta hyötyminen esimerkiksi verotushelpotuksin. Myös sijoittamista vastuullisiin kohteisiin voitaisiin tukea enemmän, jolloin rahoitusta saisivat vain riittävän vastuulliset yritykset. Muutoinkin painotus vastuullisuuden edistämisessä vaikuttaa siirtyvän yrityksiin, sillä kuluttajat odottavat, ettei vastuullisuus maksa lisää. Painostus yritysten omaehtoiseen vastuunkantoon on noussut myös tutkijoilta, sillä etenkin multikansallisilla organisaatioilla olisi loistavat edellytykset muuttaa markkinaa näiltä osin (Adler, N. J. (2011). Leading beautifully: The Creative Economy and Beyond. Journal of Management Inquiry. 20(3): 208-221).

Tällä hetkellä vastuullisten valintojen tekemistä vaikeuttaa olennaisesti tiedon puute. Omien päätösten vaikutuksia on vaikeaa hahmottaa eikä toimivia mittareita tuotteiden tai palveluiden vertaamiseksi vastuullisuuden näkökulmasta ole. Haastatteluissa nousikin esiin tarve esimerkiksi tekoälyn mahdollistamalle palvelulle, jolla voisi kilpailuttaa hankintoja myös vastuullisuus yhtenä mittariston osana. Reaaliaikaisen tiedon tuottaminen lisäisi vastuullisia valintoja, kun ymmärrys omien päätösten vaikutuksesta realisoituisi nykyistä selkeämmin. 

Vastuullisia valintoja vaikeuttaa myös markkinoinnin viherpesu. Joillekin yrityksille on tärkeämpää näyttäytyä hyväntekijänä ja vastuullisena kuin oikeasti toimia niin. Lisäksi brändien hallitsemassa maailmassa myös suosituin brändi voi olla hyvinkin epäeettinen tai epäekologinen, eikä tuon brändin selviytymisensä näkökulmasta tarvitse edes ottaa asiaan kantaa, koska kauppa käy muutenkin. Sellaisen yrityksen, joka pohtii omaa vastuullisuuttaan, on syytä tutkia mitä vastuuttomuus on ja toimia sitten päinvastaisesti. Toistaiseksi noita vastuuttomia esimerkkejä on vielä helpompi löytää. Turvallisella tasolla liikkuvalla puheella ei viedä asioita eteenpäin, eikä sillä siten ole mitään merkitystä. Oikeasti tekemistä saattavat ohjata ne asiat, joita ei edes sanota ääneen. 

Blogin kirjoittanut

Hanna Turunen

henkilöstöpäällikkö

Bonsky